Holaa!
26 PÄIVÄÄ ennen ku tuun kotiin!!! Miten niin oon jo hetken aikaa laskenu päivii... Haha. Vaiks kuin tykkäänki tääl olla ja tunnen tän olevan niin mun juttu ja oon onnellinen täällä, nii koti on koti ja kyl se on iha oma juttunsa. Sitä ennen kuitenki viel Sofian vierailu täällä (WIHIIIIII tällä viikolla nähdään!!!), pari viikkoo post season workoutteja edessä, viimeset tsemppaukset kouluhommissa ja loppukokeet ennen kotiin tuloa. Ja siin sivussa ehkä vähän auringonottooki 28 asteen lämmössä...
Alotettiin post season viime viikolla spring breakin jälkeen siis. Nyt meit on vaa 8 täl hetkellä, ku 5 seniorii lähtee ja niiden ei tarvi enää tietenkää kauden jälkee treenata seuraavaa kautta varten, ja uudet freshmanit tulee vast kesällä. Meijän post season on aika pitkälti punttii, ja sen lisäks pari koristreeniä viikossa. Taas on NCAA rajotukset et kaikki joukkueet saa treenata vaan 8 tuntii viikossa, mut huh minkälaisen jumin ja väsyn siinäki ajassa saa aikaan... Meil on puntti neljä kertaa viikossa ja se on tosi rankkaa, tehdään tosi paljon toistoja ja Wes, fysiikkavalmentaja, huutaa vieressä koko ajan lisäämään paljon painoo, tavotteena on saada paljon lihasmassaa kaikille näiden muutaman viikon aikana. Olis iha tervetullutta mun kohdallani saadaki vähän lisää lihasmassaa, oon ollu tosi yllättyny miten en oo tän vuoden aikana saanu kauheesti lisää lihaksii tai painoo ylipäätään, ku kuitenki kaudenki aikana tehtiin kolme kertaa enemmän punttii ku mihin oon siel kotona tottunu ja kaikenlisäks kotona syönki paljon terveellisemmin ku tääl friteeratun ruuan paratiisissa.
Koristreenit on lähinnä yksilötaitoi, pallonkäsittelyy ja heittoo ja muuta perustaitoja nyt postseasonin aikana. Tänään hauskana yllätyksenä salitreenin jälkee osa treenii oli beachlentistä ja esim puolustusasennon treenausta hiekassa, mikä oli superrankkaa. Lentiksen pelaaminen oli tosi hauskaa, mut ehkä ollaan kaikki kuitenki valittu oikee laji ja meijän olis parempi pysyy koriksen parissa... Haha. Viime viikolla mentiin yhtenä treeninä juoksemaan rannalle, ja vaiks hiekassa juoksemine onki paljon rankempaa ja juostiin aika kovaa, nii eihä siinä voinu olla ku hymyilemättä niin huikees lenkkimaastossa! Vaiks ehkä kuulostaaki vähän hassulta, nii nyt ku noi seniorit on lähteny nii mun mielest meil on jo parempi joukkuehenki ja mukavampi ja rennompi ilmapiiri. Kaikil tuntuu kans olevan jo paljon positiivisempi asenne nyt ku järkyttävän huono viime kausi on ohi ja ollaan alotettu valmistautumine ens kauteen, mist tulee paljon parempi ja tehdään kaikki toisin. Kaikki tietää, et se vaatii tosi paljon töitä meilt kaikilta ja muutos ei tapahdu tosta noi vaa itellään yön yli, vaan meijän pitää olla valmiita tekee "whatever it takes" niinku Coach Tappin lempisanonnaks on muodostunu parin viime viikon aikana.
Meil oli kaikil kans valmentajan kans henkilökohtaset keskustelut viime kaudesta, ja vaiks en päässykään pelaamaan nii coacheil oli tosi paljon vaan positiivista sanottavaa ja nekää ei malta odottaa et pääsen laittamaan peliasun pääl ens kaudella! Mitä mun pitää niiden mielest, ja omasta mielestäni kans kehittää, on pallonkäsittely ja hankkii lisää voimaa kesän aikana. Koko muu joukkue tulee kesäkuus takasin 6 viikoks kouluun ja treenaamaan, mut aaaaaaahhh oon niin onnellinen et mä saan luvan olla koko kesän Suomessa. Olis tietenki kiva olla muun joukkueen kans treenaamas täällä mut tää voi olla vika kesä ku pääsen pitemmäks aikaa ku vaa pariks viikoks kesällä kotiin, nii ku mul se mahdollisuus annetaan nii tottakai vietän tänä kesänä sit mieluummin melkee 4 kuukautta kotona!! Viel ku sais jostain hankittuu työn kesäks nii elämä hymyilis viel vähän enemmän... :)
Koulu puolestaan ei hymyilytä sen enempää ku ennenkää. Nää kurssit ku mul on keväällä on aika tylsii, eikä viel suuntaudu mun pääaineen opiskeluun, eli ravitsemustieteeseen. Biologia ja kemia on ollu aika paljon hommaa, erityisesti kemia ja sen kans onki välillä ollu vähän hankaluuksiaki ku mun opettajan opetustyyli on vaa suoraan powerpointista lukeminen ja joudutaan melkeenpä ite opettamaan itteämme... Tilastomatikka on ollu aika helppoo niinku on mun lemppari Sex, Race and Class-kurssikin. Loppukokeet kaikis kursseissa on edessä kolmen viikon päästä ja pitää viel niihin jaksaa tsempata! Hyvin oon kuitenki kaikil kursseil pärjänny vieläki.
Jos ei koulu hymyilytä, nii ainaki mun maailman parhaat kaverit saa aina hymyn mun kasvoille vaiks onki aika kaukana musta! Tänää, huhtikuun ekana päivänä, sain avata vikan kansion niiden tekemältä muistitikulta mis oli kansio joka kuukauden ekalle päivälle ja mist löyty aina maailman parhaimpii muistoja, videoit ja kuvia ja mitä ikinä! Kuukauden eka päivä on aina ollu mun lempparipäivä tän vuoden aikana ja ootte kyl saanu mut nauramaan ja itkemään, ikävöimään kotia ja olemaan vaan älyttömän onnellinen et mul on niin huikeit ystäviä! Jos välil on ollu vähän enemmän koti-ikävä nii kaikkien noitten kansioitten uudestaan kattominen on helpottanu iha älyttömän paljon, ja tuntunu et olisitte kaikki tääl mun kanssa, ette tiiäkkää miten paljon ootte helpottanu tän vuoden aikana, pus ootte parhaita! Pian nähdään ja päästään taas tekemään maailman sekopäisimpää seikkailui ja lisää tarinoita ja muistoja, ai että en malta odottaa!!! Ja Sofian kans nähdäänki jo täl viikolla, ihan hulluuu ja IHANAA!
Nyt lopetan tän liian pitkän blogipäivityksen Spring Break kuvilla, oli ihana vaa rentoutuu ja nauttii lomasta tekemättä mitää sen kummempaa!
Taru
