JOu!

Tervehdys taas täällä blogimaailmassa! Olis ehkä aika tulla päivittämää taas kuulumisia ja ilmottaa että elossa ollaan, älkäähän huoliko!

Alkuun vähän koriskuulumisia, jotka ei oo mitää hirveen ilosia.... Hui miten järkyttävän nopeesti aika meneeki, ku viime postauksessa sanoin et just vasta konferenssipelit alko ja nyt regular season on jo melkeen ohi! Täl hetkellä meijän record on konferenssissa 1-14 ja overall 5-21, eikä olla yhtäkäää vieraspelii onnistuttu voittamaan koko kaudella...Kolme pelii jäljellä, eli aika tiukille menee et päästäänkö konferenssin lopputurnaukseen vai ei. Se olis eka kerta koulun korishistorias jos ei päästäis, ja muutenki tää on kyl yks huonoimmista kausista koskaan. En tajuu, eikä ketää muukaan, et miten ei vaa voida voittaa pelejä, ollaan pelattu hyvii pelejä mut ei vaan onnistuta saamaan sitä voittoo lopussa ja se on tosi rankkaa henkisestiki tietty... Coachit on tehny kaikkensa ja yrittäny erilaisii taktiikoita ja kaikkee mahdollista, et saatais joku uus vaihde pääl peleissä ja voittamaanki, mut ei. Ollaan treenattu kyl hyvin ja meil on tosi paljon potentiaalii, ei se oo sitä kiinni, mut joku vaan jää puuttumaan peleissä... Tosi turhauttavaa, rankkaa, ärsyttävää ja väsyttävää. Ja varsinki penkil istuminen ku haluisin vaa iteki olla pelikelponen ja päästä kentälle ja yrittää auttaa meit voittamaan pelejä!!!!!! Osa meijän pelaajist vaikuttaa siltä, et ei pää kestä enää, ei jaksa eikä huvita ja se on kyl tosi raivostuttavaa ja epäreiluu kaikkii muita kohtaan, meijän pitäis yhdes jaksaa taistella loppuun asti ja jonkun pitäis astuu esiin, olla johtaja ja näyttää esimerkkii muille! Sitä meijän joukkue kaipais nyt, mut meijän senioreist ei oo oikeen ollu siihen... Mut kaikki pitäkäähän peukut pystyssä viel parin seuraavan viikon ajan ku yritetään taistella viel pari voittoo ja päästä sinne lopputurnaukseen!!

"Squish the fish!" Ennen meijän pelii meijän paikallisvihollista Jacksonville University Dolphinseja vastaan meil oli tollanen Swoop Madness juttu, mis esittäydyttiin koululle ja yritettiin saada oppilait innostuu tulemaan meijän peleihin vähän enemmän!

Koulu on samaa suht tylsää, ei mitää erikoista käynnissä siellä. Viime aikoina ollu paljon kokeita, mut hyvin oon edelleen pärjänny vaiks vaikeempii kursseja onki ja enemmän hommaa. Voin ehkä ylpeillä vähän eilisen bilsan kokeen A:sta, eli parhaast arvosanasta uujee oon superilonen! Normaaliin arkeen toi vähän piristystä ihanan JOnnan kahen viikon vierailu täällä, oli jotain aivan huikeeta saada yks parhaist ystävistä käymään täällä! Kaks viikkoo meni liian nopeesti, mut sinä aikana ehti alkaa tuntuu ihan siltä ku Jonna olis meijän kolmas huonekaveri, kaivataan sua niin paljon takasin ettet tiedäkään!!! Ei ehditty tehdä paljookaa mitään ihmeellista, ku mun oli tietty pakko käydä koulus ja treeneissä, mut iha pelkästään yhdes hengailu ja kunnol kuulumisten vaihto oli jotain niin täydellistä<3 Lähinnä aika kulu vaan chillailles, syödessä ja shoppaillessa, ja mikäs sen parempaa huikeessa seurassa!

LOVE U!

Täs taas pari random kuvaa sieltä sun täältä tähän loppuun:

Joukkuekaverit Flo, Kira ja Bailey miesten matsissa

Menossa Emilyn 19v synttäripäivälliselle!

Riittäköön tää tällä kertaa, nyt viimesten kahden kuukauden aikana lupaan olla parempi ja ahkerampi bloggaaja ja päivitellä vähän useemmin nii et voi vähän tarkemmin ja enemmän kertoo kuulumisia! 56 PÄIVÄÄ ennen ku tuun kotiin, äääääääää ihan hulluu! Tänä kesänä pääsen kotiin koko kesäks, huhtikuun lopusta elokuuhun asti eli melkeen 4 kuukaudeks mut seuraavina vuosina luultavastiki pitää tulla kesälläki takas kouluun niinku kaikki muut meijän joukkuelaiset tekee tänäki vuonna.... Eli ens kesästä otan todellaki kaiken irti siellä kotona ja en malta yhtään oottaa! Vaiks kui tykkäänki olla tääl ja oon tosi onnellinen, nii ei mikää voita kotia ja Suomen kesää!!!!

NÄHDÄÄN PIAN, 

Taru